tiistai 25. joulukuuta 2018

Casimirrin kissala 30 vuotta

Tänään tulee 30 vuotta ensimmäisen Casimirrin pentueen syntymästä. Noviisina rekisteröity töpöhäntäinen manxnaaraani Siru (Queen-of-Hearts) synnytti ensimmäisen Casimirrin pennun, sinisen töpöhäntäisen tytön 25.12.1988 klo 6.15. Toisena syntyi musta pitkähäntäinen tyttö klo 6.35 ja kolmantena musta hännätön tyttö, joka nykyään olisi riser, klo 7.20. Hännätön tyttö, Hissu, jäi meille ja eli muutamaa kuukautta vaille 18-vuotiaaksi ja kun Hissusta aika jätti, ensimmäinen Casimirrin eurooppalaispentue oli lähes 2 kuukauden ikäinen.

Vuosia on kulunut paljon, mutta pentueita on syntynyt vain yhdeksän. En ole koskaan sijoittanut naaraita, vaan kaikki pentueet ovat syntyneet ja kasvaneet kotonani, ja siksi pentuemäärä on jäänyt pieneksi. Yksi manxpentueista kuoli heti synnyttyään ja näin pentuja on saatettu maailmalle kahdeksasta pentueesta yhteensä 25 kpl. Manxeille ei koskaan kertynyt mainittavaa näyttelymenestystä, toki näyttelysysteemikin oli tuolloin erilainen. Eurooppalaispentuja on syntynyt 19 kpl, joista 12 on käynyt vähintäänkin kokeilemassa näyttelyitä. Titteleitä on kertynyt tälle porukalle mukavasti, Supreme-titteleitä on 5 kpl ja huippusaavutuksina yksi DVM ja yksi DSM.

Olen alusta asti pitänyt luonnetta ja terveyttä kasvatuksen tärkeimpinä asioina ja näitä kahta on vaikea edes laittaa tärkeysjärjestykseen. Muutamalla kasvatillani, mm. meillä kotona asustelevalla Lempillä, on temperamenttia sen verran, että näyttelyura ei ole oikein onnistunut, mutta omistajilta saamani palautteen mukaan kaikki kasvattini ovat kotonaan ystävällisiä ja helposti käsiteltäviä kissoja. Kotielämä on kuitenkin tärkein asia ja näyttelyt mukava harrastus niille, jotka sen sietävät, enkä ole koskaan edellyttänyt uusilta omistajilta kissan viemistä näyttelyyn.

Tällä hetkellä meillä asuu vain kastraattirouvia, nuorin on 7-vuotias ja vanhin 16, joten jos kasvatusta haluaa jatkaa, uusi pentu on jossain vaiheessa hankittava. Onneksi omat kasvatit ovat jatkaneet sukua sen verran, että mielenkiintoisia pentueita syntyy niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Aika näyttää, koska sopiva pikkuneiti löytää tiensä meille.

Lämpimät terveiset kaikille Casimirrin pentujen omistajille perheineen ja oikein hyvää joulua!

Tästä herrasta alkoi rotukissaharrastukseni. Kissa on Carabashin Magic Tattoo, stumppihäntäinen manx, joka on syntynyt 7.6.1985 ja muutti meille saman vuoden syksyllä. Justuksen isä oli aikansa kuuluisa näyttelyvoittaja Caesar, mutta Justus ei näyttelymenestystä saavuttanut liian pitkän stumppinsa vuoksi. Kuva Johan Lönnberg.
A-pentueen sininen stumppityttö Casimirrin Andina Mia muutaman viikon ikäisenä. Kuva Johan Lönnberg.
Casimirrin manxien sininen kantaemo Queen-of-Hearts, musta tyttärensä Hissu eli Casimirrin Amado Mio sekä D-pentueen pikkupojat, 14.5.1992 syntyneet Desperado ja Damian. Casimirrin Desperado oli pitkähäntäinen ja tuon ajan rekisteröintisääntöjen mukaan rekisteröitiin eurooppalaiseksi ja oli näin ensimmäinen Casimirri, joka kilpaili näyttelyssä eurooppalaisena saavuttaen tittelin CH.
Casimirrin Amado Mio eli Hissu 16-vuotiaana.

4 kommenttia: