Punanutun pentuja tervehtimässä

Eilen vierailin Punanutun kissalassa tapaamassa D-pentueen 12-viikkoisia pentuja, joita on neljä - kolme kilpparitabbytyttöä ja punatabbypoika. Pentueen sukutaulu on minulle mielenkiintoinen, koska pentujen isän takaa tulee Sensei (Casimirrin Henley) ja emon takaa Casimirrin Ior. 

Pennut olivat juuri riehuneet itsensä väsyksiin ja aika pian jo nukahtivat, mutta muutaman kuvan sain silti väsyneistä lapsukaisista otettua. Kiitos vieraanvaraisuudesta Punanutun kasvattajalle!

 

Pikkuiset sukulaiset Pikku-Piun kissalassa

Pääsin tänään tapaamaan pikkuisia sukulaisia Pikku-Piun kissalaan. Pennut syntyivät itsenäisyyspäivänä eli ovat nyt reilun kuuden viikon ikäisiä viikareita. Pentueessa on viisi pentua, kolme poikaa ja kaksi tyttöä ja väriltään pennut ovat ruskea- ja hopeatiikereitä. Etenkin ruskeatiikeripoika Ricardo oli aivan hurmaava sylimies, mutta en edes yritä arvailla, kuka on kuka kuvissa, sen verran vauhdikasta on pentujen meno tuossa iässä. Pentujen emo on Pikku-Piun Quintessa eli Tessa, jonka isä on meidän Lempin veli Sensei (Casimirrin Henley), joten Lempi on pentujen isotäti.

Tässä on Pikku-Piun Noita Nokinenä, joka on tavattoman paljon Silmun näköinen, ihan tuli Silmua ikävä tämän kaunokaisen kanssa seurustellessa!

Casimirrin G-pentue 12 vuotta

Alman eli Casimirrin Gonerilin perhe on joka vuosi kutsunut minut Alman syntymäpäiviä viettämään joulun alla, Casimirrin G-pentue syntyi nimittäin 16.12.2009. Viime vuosi jäi väliin pandemian vuoksi, mutta tänä vuonna tapasimme. Tarjoilut olivat, kuten aina, erinomaisia ja vaikka päivänsankari ei kovasti halunnutkaan seurustella, perheen toinen kissa, Stormin Ruska eli Elli, seurusteli sitäkin innokkaammin.

Lämpimät terveiset ja onnittelut myös Alman veljille Voitolle Lapualle ja Gastonille Kouvolaan.

Alla olevat Alman ja Ellin kuvat on ottanut tyttöjen emäntä Hannele Seise.

Suloinen Alma poseeraa syntymäpäivänään. Tässä kuvassa Alma näyttää aivan emoltaan Essulta.

En voi lakata hämmästelemästä, että kumpikaan tytöistä ei koske joulukoristeisiin. Meillä tontut olisivat jo menettäneet piponsa, kenties päänsäkin.

Tässä kuvassa poseeraa Alman isosisko, Stormin Ruska eli Elli itsenäisyyspäivän tunnelmissa. Elli istuu kauniisti pöytäliinan päällä ja koristeet ovat ehjinä paikallaan.

Tässä taas Alman sisko Lempi demonstroi, miksi meillä ei käytetä pöytäliinoja tai kaitaliinoja.

Lumihelmen pentuja katsomassa

Korona-aikaan vierailut kissanpentuja katsomaan ovat olleet vähissä, mutta nyt vihdoin alkaa tilanne helpottaa. Saimme kutsun Turun suunnalle katsomaan Lumihelmen 9-viikkosia L-pentuja ja läksimme aurinkoisena sunnuntaina matkaan kolmen naisen voimin. Ensin ajoimme Lumihelmen kasvattajan kotiin, jossa meitä odotti maistuva lounas. Ruokailun ja rupattelun jälkeen jatkoimme matkaa pentujen luo, jotka asuvat sijoituskodissa. 

Pentuja on kolme, pojat ovat väriltään hopeatabby ja hopeatiikeri ja tyttö on ruskeatabby. Minulle pentueesta tekee erityisen kiinnostavan se, että niiden sukutaulusta löytyy yksi kissa Essun kummastakin pentueesta, isän takaa Sensei ja emon takaa Voitto.

Kerrassaan kauniit, vankat ja reippaat pennut ja kaikilla on jo koti tiedossa. Tyttö muuttaa Helsinkiin ja pääsen toivottavasti sitä vielä uudelleenkin tapaamaan.

Pikkuneiti Lumihelmen Lempeä Leipuri on jo näin pitkällä näyttelyasento-opinnoissaan.

Lumihelmen Luolavuoren Luomus ottaa poseerauksen rennommin.

Hopeapojat touhuissaan

Lumihelmen Leikkisä Leopardi on ihanan tanakka ja voimakasrakenteinen pikkumies.

Lumihelmen Leikkisä Leopardi tässäkin söpöstelee.

Pikkumiehellä on hieno tabbykuvio.

Vähän jo väsy painaa pitkän leikkisession päätteeksi, mutta vielä jaksaa hetken poseerata.

Palohälytys

Istuin eilisiltana SER-FER:n etäkokouksessa, kun talossa alkoi kuulua palohälytys. Kokoukseen osallistuminen jäi ja katselin ensin ovisilmästä näkyykö porraskäytävässä savua. Kun väliovi oli auki, hälytys kuului selvemmin ja Lempi istui vieressä eteisessä ovea tuijottaen ja kommentoi oikein ääneen meteliä.

Naapurit alkoivat siirtyä pihalle ja pakkasin kissat varmuuden vuoksi bokseihin. Huoltoyhtiö saapui paikalle ja aika pian huoltomies tuli pihalla olijoille kertomaan, että vaaraa ei ole, kuulin sen parvekkeelle. Pian paikalle tuli vielä paloauto ja palomiehet tarkistivat paikat. Kyseessä oli onneksi väärä hälytys.

Kissat joutuivat odottelemaan bokseissa alle puoli tuntia, Lulu otti rauhallisesti, mutta Lempi ei niinkään. Etäyhteys oli edelleen auki kun Lempi kiroili boksissa niin äänekkäästi, että sitä oli eräs punatabby ihmetellyt Naukulassa asti!

Kuvan kissa liittyy tapaukseen.

 

Päivänsankari Lulu

 

Ihana tyttöni Lulu täyttää tänään 15 vuotta! Eläkepäiviä näyttelyhommista Lulu on viettänyt jo muutaman vuoden ajan, mutta tyttö on kaunis edelleen. Iän myötä on alkanut munuaisten vajaatoiminta vaivata Lulua, mutta tällä hetkellä tilanne on hallinnassa ja Lulu voi hyvin. Kunhan päivänsankari saa parvekepäikkärit nukuttua, on aika kaivaa pakastimesta perinteinen synttäriherkku eli katkaravut.

Paljon onnea myös Lulun sisaruksille Eikalle ja Stinalle!

Näin kuumina päivinä Lulu pötköttelee mielellään parvekkeella verkko-oven edessä.

Parvekkeen ovessa oli kärpänen ja vielä sen lennettyä ulos Lulu tuijotti ovea kuin odottaen saaliin tulevan takaisin. Lulu on todella taitava nappaamaan kärpäsiä, mutta tuo saalis oli liian korkealla.

Pesulla uudessa kylppärissä

 Lulusta ja Lempistä lähtee tällä hetkellä karvaa paljon. Muutaman viikon on jo työlistalla ollut tyttöjen pesu, mutta vasta tänään se toteutui.

Lululle pesu on näyttelyvuosilta tuttua puuhaa, mutta ei kovin mieluista. Uudessa suihkukaapissa on läpinäkyvät seinät, kun vanhassa oli huurrelasi. Kun lasista näkee läpi, Lulu keksi uuden luovan tavan yrittää poistua tilanteesta ja ensi kuussa 15 täyttävä tyttö yritti kunnianhimoisesti hypätä lasiseinän yli. Olin kumartuneena Lulua pesemään ja niinpä märkä tyttö mätkähti suoraan niskaani, onneksi kumpaankaan ei sattunut. Tämän jälkeen Lulu uskoi, että hyppäämällä suihkusta ei pääse pois ja pesu sujui loppuun vanhoissa merkeissä tytön kävellessä ympäri kaappia rallatellen mennessään.

Kun Lulu oli valmis ja pyyhekuiva ja avasin kylppärin oven, Lempi tuli sisään. Näin hyvää tilaisuutta en jättänyt käyttämättä ja Lempikin pääsi suihkuun. Lempillä on valtavan paksu turkki ja sen kasteleminen kestää kauan ja sillä aikaa Lempi toteutti omaa pakosuunnitelmaansa raapimalla lasiseinää vimmatusti kahdella jalalla seisten. Asento oli pesun kannalta oikein hyvä ja Lempi olikin nopeasti valmis. Lempin ihanasta luonteesta kertoo, että kun nostin sen pyyhkeen sisällä syliini, tyttö alkoi välittömästi kehrätä.

Muutimme huhtikuun lopussa takaisin omaan kotiimme putkiremontin valmistuttua. Väistöasunto oli niin viihtyisä, että sieltä oli sääli lähteä, mutta onhan omassa tilaa enemmän ja tytöt nauttivat kesäpäivistä parvekkeella.

Lululla on todettu munuaisten vajaatoiminta ja siihen on lääkitys. Alkuvuoden kontrollissa fosforiarvo oli koholla ja sopivaa fosforinsitojaa alettiin etsiä. Ensimmäinen nestemäinen valmiste ei sopinut Lululle lainkaan, vaan aiheutti yökkäilyä, kakomista ja melkein oksennuksen, joten se jätettiin pois. Seuraavaksi löysin verkosta tablettimuotoisen fosforinsitojan ja hyväksytin sen eläinlääkärillämme. Kuukauden käytön jälkeen käytiin kontrollissa ja fosforiarvo ei ollut laskenut joskaan ei noussutkaan. Sitten kokeiltiin lääkettä, jota piti antaa 1/4 tabletti kahdesti vuorokaudessa. Lulu ei ole koskaan juurikaan oksennellut, ei edes nyt, kun munuaisissa alkaa olla vikaa, mutta tuon lääkkeen saatuaan tyttö oksensi eli oksu tuli kaksi kertaa päivässä, joten sekin valmiste jätettiin pois. Seuraavaksi palattiin tuohon verkkokaupasta ostamaani valmisteeseen ja annostusta nostettiin ja seuraavassa kontrollissa fosfori oli palannut viitearvoon. Ainut haittapuoli on tabletin iso koko ja Lulu ei lainkaan tykkää sen ottamisesta, mutta ei kuitenkaan koskaan pistä hanttiin vaan toimii tässäkin aivan loistavasti, niin on fiksu tyttö.

Lulu kuivattelee turkkiaan ja selailee samalla Barack Obaman kirjaa Luvattu maa. Lulu on kova tyttö lukemaan, myös lehdet selaillaan tomerasti läpi.

Lempi on aina hyväntuulinen tyttö ja puskee ja kehrää minkä ehtii. Kuvassa näkyy liukuoven pönkkänä toimiva käsipaino, sen siirtämiseen ja oven avaamiseen eivät Lempinkään tassuvoimat riitä.

Vähän moittivan katseen sain Lululta pesun jälkeen.

Pikku assarini Lempi, aina valmiina auttamaan!