Vierailulla Tanskassa

Viime keväänä istuin Savoy-teatterissa odottelemassa konsertin alkua, kun puhelimeni soi. En vastannut, vaan laitoin kännykän äänettömälle. Ennen väliaikaa reppu sylissäni tärisi vielä neljä kertaa ja ajattelin, että nyt on jollakulla hätä. Väliajalla tarkistin saapuneen tekstiviestin, joka oli tanskalaiselta ystävältäni Evalta. Tekstasin hänelle, että olen varattu vielä parin tunnin ajan, mutta soitellaan sen jälkeen.

Tanskasta oli tulossa Suomeen astutettavaksi ruskeatabby eurooppalaisnaaras nimeltään Wehnert's Vega. Evan asia koski Vegan tytärtä Dollieta, jolla myös oli alkanut juoksu ja toiveena oli, että sillekin pitäisi löytyä sulhanen Suomesta. Tilannetta hankaloitti se, että Vega oli tulossa Suomeen jo seuraavana iltana. Eva pyysi minulta ehdotuksia leikkamattomista kolleista, jotka voisivat tulla kysymykseen.

Kävimme läpi muutamia ehdokkaita ja hänen toivomuksestaan laitoin yöllä viestiä Pinkkitassun kasvattajalle ja kysyin, olisiko hänen kasvateissaan leikkaamattomia uroksia. Sopiva ehdokas löytyikin ja tytöt kävivät testeissä seuraavana aamuna ja illalla saapuivat omistajansa kanssa Helsinki-Vantaalle. Sieltä toinen tytöistä jatkoi matkaa Katinhännän kissalaan Katinhännän Time Detective Steelen ja toinen Pinkkitassun Benjaminin luo Kirkkonummelle. Häät sujuivat esimerkillisen hienosti molemmissa paikoissa ja n. viikkoa myöhemmin kissat palasivat Tanskaan suomalaisen tuomarioppilaan mukana.

Molemmat tytöt synnyttivät pentueensa samaan aikaan, pennut syntyivät kuulemma vuorotellen molemmille emoille. Vega sai Teräksen kanssa 6 pentua ja Dollie Sisun kanssa 5, joten hyvin tuloksekas oli matka ollut. Emot myös hoitivat ja hoitavat edelleen pentunsa yhdessä. Yksi Vegan tytöistä oli muita pienempi ja kasvoi suuressa porukassa huonommin, mutta sille löytyi sijaisemo ja sen luona pentu kasvaa ja kehittyy hyvin.

Eilen läksimme kolmen naisen voimin Tanskan Horsensiin pentuja katsomaan. Liput oli ostettu jo kesäkuussa, mutta Katinhännän kissalan nuori Ilona panttasi synnytystään niin kauan, että vasta keskiviikkona iltapäivällä matkaan pääsymme varmistui. Lento lähti aamuseitsemältä ja treffit oli sovittu puoli kuudeksi. Kyytiä ei kuulunut ja kävi ilmi, että kuskimme oli nukkunut pommiin. Läksimme kohti lentokenttää vasta aamukuuden jälkeen tuli hännän alla ja ehdimme kuin ehdimmekin lennolle. Kööpenhaminassa noudimme etukäteen varatun vuokra-auton, joka pienen Escortin sijaan olikin iso Qashqai ja sillä matka taittui mukavasti. Alkuun meillä oli hieman ongelmia navigaattorin kanssa ja toinen pulma oli löytää oikea uloskäynti parkkihallista, mutta matkaan päästiin.

Matkalla ylitimme Ison-Beltin sillan, joka oli hyvin vaikuttava. Siltamaksu hoitui autovuokraamosta mukaan saadulla laitteella, jonka kanssa saimme ajaa suoraan vihreää linjaa tarvitsematta pysähtyä maksamaan.

Horsensiin saavuimme vähän ennen puoltapäivää ja läksimme hetkeksi katselemaan kaupunkia. Horsens on vanha kaupunki, se on perustettu jo n. vuonna 1100 luostarien vaikutuspiiriin ja kaupunkia koskevia kaupallisia asiakirjoja on tallessa 1400-luvulta alkaen. Asukkaita on n. 50 000. Keskustassa oli viehättäviä vanhoja taloja ja vireä kävelykatu, jonka varrelta löytyi kaikenlaista houkutusta.

Seuraavaksi ajoimme Wehnert's-kasvattajan luokse pentuja tapaamaan. Susanne ja Claus Wehnert kasvattavat eurooppalaisten lisäksi pyhiä birmoja ja kissoja oli talossa aika lauma. Takapiha on aidattu ja kissat saavat vapaasti ulkoilla siellä. Pennut olivat yläkerrassa päiväunilla kun saavuimme perille ja saimme hetken ihastella niitä, kun ne loikoilivat rauhallisesti paikoillaan. Meno on villiä, kun 10 saman ikäistä eurooppalaispentua aloitti riehumisen ja mukana oli vielä muutama vähän vanhempi birmanpentukin. Pentujen katsastuksen jälkeen Susanne ja Claus tarjosivat meille ja Evalle lounaan puutarhansa perällä olevalla katetulla terassilla ja meillä oli tilaisuus tutustua isäntäväkeemme paremmin.

Yksi pentu kummastakin pentueesta. Emot ovat molemmat tabbyja ja toinen isä on tiikeri ja toinen tabby, joten Vegan ja Teräksen pennut ovat täplikkäitä/tiikereitä ja Dollien ja Sisun pennut tabbyja.

Wehnert's Lighthouse jää kasvattajalle ja hänellä on suuria odotuksia sen suhteen. Pentu näyttää todella hienolta niin tyypin, värin kuin kuvionkin puolesta.

Kuvaaja tuli häiritsemään kaveruksia kesken leikin.

Iltapäivällä läksimme ajamaan takaisin Kööpenhaminaan ja olimmekin perillä hyvissä ajoin ennen koneen lähtöä. Lentoa viivästytti parikymmentä minuuttia yksi puuttuva matkustaja, jonka laukku oli pakattu ruumaan, mutta tilanne selvitettiin ja pääsimme matkaan. Lentokentän parkkihallissa etsimme vielä väsyneinä autoa ja kotona olimme puolenyön jälkeen. Reissu oli oikein kiva ja kaikki sujui lopulta hyvin. Oli erityisen mukavaa tutustua Wehnert's-kasvattajaan, joka oli oikein tyytyväinen pentuihinsa ja kiitteli meitä suomalaisia sujuvasta yhteistyöstä.