Loitsu kävi tänään kissaklinikalla pissalla, kun kotona ei oikein meinannut onnistua. Näyte otettiin ja lähti viljelyyn, perästä kuuluu. Loitsu sai kipulääkettä ja kotimatkalla ei taas harmittanut mikään.
Pysäköin kärryt, joiden ylemällä tasolla oli Loitsun boksi, metrossa käytävälle jarru päällä ja istuin itse viereen. Vaunu oli aika täynnä ja jossain vaiheessa huomasin, että pitkä ja komea nuori mies, vähän kantasuomalaista tummemman oloinen, katseli Loitsua seistessään lähellä. Noissa tilanteissa aina valpastun, koska osa ihmisistä ei välttämättä pidä kissoista. Hetkeä myöhemmin mies oli vaunun edelleen täyttyessä siirtynyt aivan kärryjen viereen ja hän ojensi kätensä ja varovasti vaivihkaa pikkusormellaan silitti Loitsun tassua. Loitsu olisi normaalisti väistänyt, mutta opioideissa makaili boksissaan kuin Euroopan omistaja ja salli vieraan ihmisen lähentelyn. Joskus on niin mukavaa yllättyä iloisesti.
