maanantai 30. maaliskuuta 2020

Päivänsankari Lempi

Meidän nuorimmainen Lempi täyttää tänään 9 vuotta, sylintäydeltä onnea pikku tättähäärälle! Synttäripäivänä palvelusväki oli lomalla, joten kuvia yritettiin ottaa, kun aikaa oli. Lempi poseerasi minkä ehti, mutta jostain syystä pää kääntyi tai muuten vain piti vähän heilahtaa sopivalla hetkellä ja näin kuvista ei onnistunut kuin muutama. Synttäriherkkuna tytöt saivat perinteisesti katkarapuja.

Isot onnittelut ja  terveiset myös Lempin sisaruksille Hamiltonille, Hexylle, Kössille ja Senseille!



Ihana Lempi 9 v.


Lempi ja Lulu kävivät lääkärissä pari viikkoa sitten, Lempi hammashoidossa ja Lulu labrakokokeissa. Lempin hampaat olivat hammaskiven poiston jälkeen hyvässä kunnossa, eikä syöpymiä näkynyt silmämääräisesti eikä röntgenkuvissa, joten hampaita ei tarvinnut poistaa. Lulun munuaisarvoja seurataan, mutta labratuloksissa ei ollut mitään toimenpiteitä vaativaa. Kevein mielin - ja myös kevein lompakoin - saimme palata kotiin.

Näinä sosiaalisen eristyksen aikoina, kun kiire ei ole mihinkään, meidän vapaapäivien aamut menee Lulun kanssa hyvin pitkälti näissä merkeissä.


Tänään oli Silmun vuoro käydä kontrollissa. Koronan leviämisen estäminen aiheutti sen, että kissa jäi klinikalle, mutta omistaja joutui poistumaan ja kävelinkin tunnin verran Hietaniemen hautausmaalla raesateessa, kunnes Silmu oli valmis lähtemään kotiin. Tuloksia vielä odotellaan, mutta Silmun paino on noussut viime käynnistä 400 g, mikä on upea juttu! Kotimatkalla Silmu pääsi vielä ostoksille kauppakeskukseen, kun kävimme Kampista hakemassa lisää sydäntä, mikä nykyään on Silmun ehdotonta lempiruokaa.


Silmu metrossa matkalla lääkäristä kotiin. 

Kotona oli jo parempi mieli, kun paaston jälkeen alkoi katkaraputarjoilu.

perjantai 3. tammikuuta 2020

Silmun päivä

Meidän mummokissa Silmu täyttää tänään 15 vuotta, paljon onnea! Ensimmäiset 14,5 vuotta Silmu oli terve kuin pukki, viimeisen puolen vuoden aikana on tullut kaikenlaisia kremppoja, mutta Silmu on kissaklinikalla hyvässä hoidossa ja lääkkeet menevät aivan ällistyttävän helposti, Silmu kun ei koskaan ole ollut helpoimmin käsiteltävä kissa. Asiat kyllä hoituvat, mutta kaikki täytyy tehdä mummokissan ehdoilla ja kaikesta neuvotellaan huolella ja perusteellisesti.

Syntymäpäivää juhlittiin perinteisesti katkaraputarjoilulla. Päivänsankari itse komensi kovaan ääneen kiirehtimään, kun katkaravut olivat sulamassa, ja söi ison kasan hyvällä halulla. Myös Lulu ja Lempi saivat osansa äidin ja isoäidin juhlissa.

15-vuotias poseerasi aamulla ennen sängyn petaamista.

maanantai 16. joulukuuta 2019

Sydämelliset synttärit

Casimirrin G-pentue eli Alma, Gaston ja Voitto täyttävät tänään 10 vuotta. Pojat asuvat kauempana, mutta Alman luona on joka vuosi vietetty syntymäpäiviä, niin tänäkin vuonna.

Alma on aina ollut hieman varovainen ja tarkkailee ensin uusia ihmisiä ja tilanteita. Tälläkin kertaa Alma oli vetäytynyt makuuhuoneen verhon taakse kun menin kylään, mutta pian tyttö jo tuli esiin ja puskikin minua, kun sain häntä silitellä. Alma sai lahjaksi kuivattua kanaa ja punaisen kissanminttutäytteisen sydämen, jolla tosin ensin leikki Alman sisko Elli (Stormin Ruska EUR f 24), mutta eipä aikaakaan, kun Alma nappasi lahjansa itselleen.

Onnitteluhalaukset myös Voitolle Lapualle ja Gastonille Kouvolaan!



Alma piti lahjansa tiukasti hallussaan.

Alman isosisko Elli eli Stormin Ruska on varsinainen kaunotar.


G-pentue 7 viikon iässä. Ylimpänä on Voitto (Ganador), sen vieressä Gaston ja Alma (Goneril) on vasemmalla Gastonin tyynynä.

perjantai 6. joulukuuta 2019

Vakuutus

Meillä on elelty rauhallista hiljaiseloa viime kuukaudet. Kesällä Silmulla alkoi olla hieman terveyshuolia, ensin epäiltiin suolisto-ongelmaa ja sitten todettiin munuaisten vajaatoiminta. Silmu alkoi syödä samoja lääkkeitä joita Loitsu söi, alkuun jopa samoja, Loitsulta ylijääneitä. Nyt lääkitys lisääntyi jälleen, kun aloitettiin lääkitys kilpirauhasen liikatoiminnan hoitoon. Lääkkeet menevät helposti pilleripyssyllä ja Silmu on tosi reipas.

Keskiviikkoiltana Silmu alkoi yhtäkkiä käyttäytyä oudosti, kökötti paikallaan kaula pitkänä, hengitti tiheästi ja valitti. Läksimme taksilla Tammistoon päivystykseen ja siellä Silmusta otettiin verikokeita, mitattiin lämpö ja happisaturaatio sekä annettiin pahoinvoinninesto- ja kipulääkettä. Iltayhdentoista aikaan tilanne oli rauhoittunut niin paljon, että meidät kotiutettiin, vaikka oireiden syytä ei löytynyt. Olin ehtinyt ennen kahdeksaa soittaa Felinaan ja sain Silmulle torstaiaamuksi ajan lisätutkimuksiin. Illalla kotona Silmu oli oma itsensä ja söikin vähän.

Seuraavana aamuna sitten kärräsin mummelin Felinaan ja jatkoin matkaa töihin. Silmun vatsaontelo ja keuhkot röntgenkuvattiin, nielu tähystettiin, suu todettiin siistiksi, sieraimet ja leuanalaiset imusolmukkeet normaaleiksi ja otettiin verikokeita. Mitään ei löytynyt, ainoastaan suolessa oli kaasua ja muutama kakkakikkare, jotka hoidettiin peräruiskeella, ja anaalirauhaset tyhjennettiin. Mysteeriksi jäi toissailtainen oireilu, mutta pääasia on, että Silmu voi taas hyvin.

Silmulla on vakuutus, jonka uusi kausi alkoi 1.7.2019. Viimeisen vajaan puolen vuoden aikana vakuutusyhtiö on korvannut Silmun eläinlääkärikuluja lähes 1 500 euron edestä, itse olen käynneistä maksanut vähän yli 700. Kun kaivelin vanhoja vakuutuslaskuja esiin, Silmun vakuutus on 1.7.2012 alkaen maksanut alle 1 400 eli viimeisen kahdeksan vuoden vakuutusmaksut ovat vähemmän kuin korvaukset viimeisen puolen vuoden aikana. Jos joskus onkin harmittanut maksaa jatkuvasti kallistuvia vakuutuksia perusterveestä kissasta, vakuutus on todella hyvä sitten kun ongelmia alkaa tulla. Silmu ei ensimmäisen 14 ikävuotensa aikana sairastanut juurikaan, mutta nyt vanhemmiten alkaa kaikkea hoidettavaa tulla.

Muutama viikko sitten tarkoitus oli kuvata joulutervehdys rotuyhdistyksen lehteen. Ripustin taustakankaan paikalleen, hain lisävalot ja joulupallot ja säädin kameran valotuksen valmiiksi. Ainut poseeraaja jälleen kerran oli Lempi, Lulu istuskeli epäluuloisen näköisenä taustakankaan takana ja paheksuen katseli Lempin keikistelyä ja Silmu veteli päiväunia. Muutama kuva Lempistä saatiin, sen verran malli jaksoi olla kiinnostunut poseeraamisesta.




lauantai 20. heinäkuuta 2019

Pieniä Lumihelmiä

Eilen läksimme neljän naisen voimin päiväretkelle Turkuun katsomaan kahta eurooppalaispentuetta. Suloisia olivat ensimmäisetkin pennut, mutta toinen pentue, Lumihelmen K, kiinnosti minua erityisesti, koska pentujen emon emon emon isä on CH Casimirrin Ganador eli Voitto.

Pentujen emo on hopeatabby IC Lumihelmen Ilopilleri ja isä hopeatäplikäs CH Katinhännän Kapteeni Koivu. Isän tiedettiin kantavan tabbykuviota ja neljästä pennusta kaksi onkin tabbyja.

Pennut rivissä, osa syö ja osa nukkuu. Emon päätä lähinnä on hopeatabbypoika, sen vieressä ruskeatabbypoika, sitten hopeatiikeripoika ja viimeisenä hopeatäplikäs tyttö.
Tabbypojilla on todella hienot kuviot ja aivan upeat selkäraidat.


Tyttö on vaalea hopea ja täpliä riittää.
Näillä juostaan vielä lujaa...
Taas tankataan. Tässä näkyy hyvin ruskean ja hopean väriero.
Kun on syöty masut täyteen, onkin jo taas aika nukkua. Pienet pennut eivät kovasti temmellä, vaan aika kuluu syödessä ja nukkuessa.
Loppuun vielä Anne Pajalan ihana kuva Voitosta, joka voi olla ylpeä jälkikasvustaan.
Kiitos Lumihelmen kasvattajalle tilaisuudesta vierailla pentujen luona!

perjantai 19. heinäkuuta 2019

Onnea Lulu!


Lulu täyttää tänään 13 vuotta, onnea rakas tyttöseni! Syntymäpäivää on vietetty normaalista poikkeavalla tavalla, koska katkarapuja ei ole tarjoiltu. Silmu on joutunut eliminaatiodieetille ja koska Silmu ei saa syödä katkarapuja, muutkaan eivät solidaarisuuden vuoksi niitä saa.

Silmun dieetin takia kaikille kissoille on otettu käyttöön mikrosirulla toimivat ruokinta-automaatit. Lulu ja Lempi oppivat automaatin käytön heti, mutta Silmu ei suostunut edes kokeilemaan, istui vain automaatin vieressä ja odotti kädestä tarjoilua. Viime viikolla tulin iltapäivällä kotiin ja yllättäen kuulin automaatin luukun sulkeutuvan keittiössä ja kun kurkkasin ovelta, Silmu istui automaattinsa vieressä viattoman näköisenä. Ketku mummeli oli passuuttanut itseään ja käytti automaattia vain, kun minä en ollut näkemässä. Pääasia kuitenkin, että ruokailu sujuu, mummo kun on aina ollut laihanlainen ja huono syömään.

Syntymäpäivän iltaa, kuten kaikkia muitakin iltoja, vietetään meillä sylikkäin.

lauantai 8. kesäkuuta 2019

Aamutoimia

Aamutoimiin menee meillä aikaa. Hammaspesut ottavat aikaa, mutta onneksi tytöt tulevat useimmiten itse kylppäriin odottamaan vuoroaan. Kaikilla kolmella on omat juttunsa aamuisin ja jokaisen tahtoa kuunnellaan. Kaikki seuraavat kuvat on otettu kännykällä.



Lempi on nuorin ja helpoin, tytölle tulee vain hammaspesu. Yleensä Lempi kehrää, kun hampaita pestään, joten homma on paitsi helppoa, myös mieluista. Osaltaan motivaatiota lisää palkaksi saatava pala kuivattua kalaa.

Lempi istuu usein pyykkikorin kannella odottamassa hammaspesua. Yleensä tyttö ei jaksa kauan istua paikallaan, vaan lähtee kiertelemään kylppäriä ja pudottelee kehräten kaiken liikkeelle lähtevän tavaran lattialle eli paras on kiirehtiä.


Lulu odottaa vuoroaan pyykkikorin kannella, jos ei ehdi vessapöntön kannelle ennen kuin palvelusväki varaa sen omaan käyttöönsä. Hammaspesun lisäksi Lulu ottaa nivelten hyvinvointiin vaikuttavaa lisäravinnetta. Molemmat hommat sujuvat todella helposti ja myös Lulun palkka on kuivattu kala.
Tässä on Lulu valmiusasemissa, ensin otetaan puolikas tabletti ja sen jälkeen pestään hampaat. Lulu on hyvin konservatiivinen rouva ja asiat täytyy joka aamu tehdä samalla tavalla ja aamutoimia ei voi hoitaa muualla kuin vessapöntön kannella. Lulu osaa hienosti nostaa huulta edestä kun hammasharja lähestyy ja myös vaatia palkkaa heti kun hampaat on pesty.

Silmu kävi toukokuussa eläinlääkärissä perinpohjaisessa terveystarkastuksessa, onhan ikää jo 14 vuotta. Kaikki muu oli viitearvoissa paitsi B12, joka oli alle viitearvon. Eläinlääkärin ohjeen mukaan Silmu ottaa nyt kaksi kuukautta B12-vitamiinia kerran päivässä. Kuulostaa helpolta, mutta voi veljet, mikä taistelu meillä alkuun käytiin! Silmu on hyvin tarkka siitä mitä hänelle tehdään ja suun kautta on perinteisesti mennyt vain nestemäisiä tuotteita. Silmu syö todella vähän ja valikoivasti, joten ruuan seassa vitamiini ei mene.

Vitamiini on pienen pieni muru ja yritin aluksi antaa sen Silmulle sormella suuhun. Silmun pää pyörii kuin Manaaja-elokuvan tytöllä, ja jos pään saa pidettyä paikallaan, tassut tulevat avuksi. Lopulta luovutin ja kaivoin esiin pilleripyssyn. Jostain syystä Silmulla ei ole mitään sitä vastaan, että muovinen putki viedään suuhun, sormet vain eivät käyneet alkuunkaan samaan hommaan. Nyt vitamiini menee ongelmitta, Silmu tulee itse kylppäriin odottamaan vuoroaan ja palkaksi Silmu saa sylittelyä, mikä on rouvalle paras palkka.

Elämää helpottava pilleripyssy.