Vakuutus

Meillä on elelty rauhallista hiljaiseloa viime kuukaudet. Kesällä Silmulla alkoi olla hieman terveyshuolia, ensin epäiltiin suolisto-ongelmaa ja sitten todettiin munuaisten vajaatoiminta. Silmu alkoi syödä samoja lääkkeitä joita Loitsu söi, alkuun jopa samoja, Loitsulta ylijääneitä. Nyt lääkitys lisääntyi jälleen, kun aloitettiin lääkitys kilpirauhasen liikatoiminnan hoitoon. Lääkkeet menevät helposti pilleripyssyllä ja Silmu on tosi reipas.

Keskiviikkoiltana Silmu alkoi yhtäkkiä käyttäytyä oudosti, kökötti paikallaan kaula pitkänä, hengitti tiheästi ja valitti. Läksimme taksilla Tammistoon päivystykseen ja siellä Silmusta otettiin verikokeita, mitattiin lämpö ja happisaturaatio sekä annettiin pahoinvoinninesto- ja kipulääkettä. Iltayhdentoista aikaan tilanne oli rauhoittunut niin paljon, että meidät kotiutettiin, vaikka oireiden syytä ei löytynyt. Olin ehtinyt ennen kahdeksaa soittaa Felinaan ja sain Silmulle torstaiaamuksi ajan lisätutkimuksiin. Illalla kotona Silmu oli oma itsensä ja söikin vähän.

Seuraavana aamuna sitten kärräsin mummelin Felinaan ja jatkoin matkaa töihin. Silmun vatsaontelo ja keuhkot röntgenkuvattiin, nielu tähystettiin, suu todettiin siistiksi, sieraimet ja leuanalaiset imusolmukkeet normaaleiksi ja otettiin verikokeita. Mitään ei löytynyt, ainoastaan suolessa oli kaasua ja muutama kakkakikkare, jotka hoidettiin peräruiskeella, ja anaalirauhaset tyhjennettiin. Mysteeriksi jäi toissailtainen oireilu, mutta pääasia on, että Silmu voi taas hyvin.

Silmulla on vakuutus, jonka uusi kausi alkoi 1.7.2019. Viimeisen vajaan puolen vuoden aikana vakuutusyhtiö on korvannut Silmun eläinlääkärikuluja lähes 1 500 euron edestä, itse olen käynneistä maksanut vähän yli 700. Kun kaivelin vanhoja vakuutuslaskuja esiin, Silmun vakuutus on 1.7.2012 alkaen maksanut alle 1 400 eli viimeisen kahdeksan vuoden vakuutusmaksut ovat vähemmän kuin korvaukset viimeisen puolen vuoden aikana. Jos joskus onkin harmittanut maksaa jatkuvasti kallistuvia vakuutuksia perusterveestä kissasta, vakuutus on todella hyvä sitten kun ongelmia alkaa tulla. Silmu ei ensimmäisen 14 ikävuotensa aikana sairastanut juurikaan, mutta nyt vanhemmiten alkaa kaikkea hoidettavaa tulla.

Muutama viikko sitten tarkoitus oli kuvata joulutervehdys rotuyhdistyksen lehteen. Ripustin taustakankaan paikalleen, hain lisävalot ja joulupallot ja säädin kameran valotuksen valmiiksi. Ainut poseeraaja jälleen kerran oli Lempi, Lulu istuskeli epäluuloisen näköisenä taustakankaan takana ja paheksuen katseli Lempin keikistelyä ja Silmu veteli päiväunia. Muutama kuva Lempistä saatiin, sen verran malli jaksoi olla kiinnostunut poseeraamisesta.