Casimirrin: Reissutyttö Lempi

Lempillä on ollut sitkeä akne leuassaan. Yksi antibioottikuuri jo syötiin ja leuka näytti siistiltä, mutta muutamaa viikkoa myöhemmin ongelma palasi. Nyt on syöty toinen, pidempi kuuri toista antibioottia ja kuuri loppui tänä aamuna. Leuka näyttää taas siistiltä, toivottavasti pysyykin sellaisena.

Ostin äidilleni joululahjaksi lipun Mikkelin teatteriin ja saman tien jo ennen joulua myös hotellihuoneen meille Scandic Mikkelistä ja junaliput itselleni. Esityspäivä oli viime lauantai ja kysessä oli vierailu, joten lippujen vaihto ei ollut mahdollista. Lempillä oli lääkekuuri kesken ja antibiootti piti ottaa kahdesti päivässä ja sen lisäksi vielä maitohappobakteeri eri aikaan antibiootin kanssa. Pähkäilin ongelmaa, koska en halunnut kuormittaa kissanhoitajaa lääkityksen antamisella ja paras vaihtoehto oli ottaa Lempi reissuun mukaan.

Soitin ensin hotelliin ja kysyin, voiko kissan ottaa mukaan. Ystävällinen respa sanoi, että onnistuu ja siirsi varauksemme lemmikkihuoneeseen. Kysyin myös, olisiko huone mahdollista saada kissan takia jo ennen virallista sisäänkirjautumisaikaa klo 15 ja minulle luvattiin, että ensimmäinen vapautuva huone annetaan meille. Lemmikkimaksun sai hoitaa hotellissa.

Seuraavaksi läksin rautatieasemalle vaihtamaan junan paikkaa lemmikkivaunuun. Vähän jännitti, tulkitaanko paikanvaihto lipunvaihdoksi, jolloin olisin saattanut joutua maksamaan lemmikkilipun lisäksi lipun vaihdon ja hinnan erotuksen aiemmin ostetun säästölipun ja päivän hinnan välillä. Ystävällinen lipunmyyjä kuitenkin vaihtoi paikkalipun lemmikkivaunuun ja veloitti ainoastaan Lempin matkasta 5 € / suunta.

Lauantaiaamuna sitten lähdettiin matkaan, Lempin boksi kärryjen ylätasolla ja matkalaukku alatasolla. Lempi on ollut kotityttönä viimeisen näyttelynsä jälkeen ainoana poikkeuksena häiden vietto Freddien luona, mutta se matka oli lyhyt ja vierailu nopea. Viimeinen näyttely oli Tukholmassa 2012, joten vähän jännitti, miten hotelliyöpyminen ja yksin huoneessa oleminen porukassa ikänsä eläneeltä tytöltä sujuu.

Matka meni mukavasti, vaikkakin talvikeleistä johtuen puolisen tuntia myöhässä. Olimme hotellissa jo ennen puoltapäivää ja saimme huoneen heti, joten Lempin ei tarvinnut odotella boksissa huoneen vapautumista. Huoneessa Lempi oli heti kuin kotonaan, tutki paikat häntä pystyssä ja asettui sitten sängylle pötköttelemään. Kun kävimme shoppailemassa ja syömässä ja myöhemmin vielä teatterissa, Lempi oli huoneessa aivan rauhallisesti. Lempi söi ja joi, käytti hiekkalaatikkoa ja kehräsi jotakuinkin taukoamatta koko vuorokauden, jonka hotellissa vietti. Niin pian kuin kumpi tahansa meistä edes vilkaisi tyttöön päin, se kellahti kyljelleen ja kehrätä päristi kovaan ääneen. Lempi todella otti kaiken irti lomastaan ja nautti suuresti kahden ihmisen jakamattomasta huomiosta.

Kotimatka sujui yhtä mukavasti hurjasta lumimyräkästä huolimatta. Kouvolaan asti juna kulki aikataulussa, mutta siellä jäätävä tihku teki tepposet, veturin tuulilasinlämmitin oli epäkunnossa ja tuulilasi jäätyi niin, että kuljettaja ei nähnyt kunnolla ulos, joten kerran pysähdyttiin tuulilasia putsaamaan ja koko matka edettiin alhaista nopeutta. Kotimatkakin oli lopulta puoli tuntia myöhässä. Paluumatkalla lemmikkivaunu oli täydempi ja muutama iso koira huomasi Lempin ja tuli häntä heiluen katsomaan lähempää. Lempi ei ole koiria tavannut, mutta reippaasti katsoi koiria boksin oviverkon läpi eikä lainkaan yrittänyt piiloutua. Lempi oli aivan ihanteellinen matkatyttö, harmi vaan, että pää ei kestä näyttelyitä.